Kuvapostaus

Nyt olisi vuorossa kuvapostaus pitkästä aikaa ja Laura on ottanut joitain kuvia, kiitos hänelle! Mutta nyt kuviin.

Tämä kuva on varmaan minun lempikuva näistä kaikista <3!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Tipuin estevalmennuksessa?

Eli oltiin lauantaina ja sunnuntaina Jari Sneckin valmennuksissa ja kerron niistä nyt kerrankin enemmän, kuvaajaa en taaskaan harmillisesti saanut. Ja mitään estettä ei ole mitattu vaan ne on silmämääräisesti katsottu.

Kiitos Lauralle kuvista!

Lauantai (21.1.)

Verkassa Valma oli todella hyvän tuntuinen jo alussa ja tein jonkin verran siirtymisiä jotta saisin sen kunnolla kuulolle.

Kun aloitimme hyppäämään menimme aluksi oikeassa kierroksessa laukaten noin puoleen väliin pitkää sivua ja sitten teimme täyskaarron ja hyppäsimme pystyä joka oli 50cm. Estettä taidettiin jossain kohtaa nostaa 50/60cm. Se meni koko ajan ihan okei, ei tullut mitään erikoisen hyviä hyppyjä mutta ei huonojakaan. Valmalle kääntyminen on aina ollut todella iso ongelma mutta se kääntyi vaikka kuinka hyvin ja kuunteli minua!

Sen jälkeen menimme vasemmassa kierroksessa niin että laukkasimme vähän yli puolen välin ja sitten teimme taas täyskaarron tällä kertaa ei ihan niin jyrkkää. Hyppäsimme pystyn 50cm ja jatkoimme aluksi hypätylle esteelle 50cm, jonne oli neljä askelta. Siinä tuli pieni kaarre oikealle. Sekin taisi mennä ihan hyvin koko ajan paitsi että oikaisin aina ennen ensimmäistä estettä josta johtui se että minulle jäi todella vähän aikaa suoristaa Valma. Ensimmäistä estettä nostettiin 70cm niin kuin myös toista, meni hyvin!

Sitten muistaakseni hyppäsimme oikeassa kierroksessa pystyä 60cm josta neljä askelta kaarteella ja okseri 60/70cm.  Sitä mentiin jonkun aikaa ja se meni ihan hyvin.

Sitten aloimme hypätä sarjaa joka oli pysty-pysty 50cm ja   loiva kaarre vasemmalle neljällä askeleella 60cm pystylle. Ensimmäinen kerta ei mennyt niin kuin piti. Irrottauduin liian aikaisin seinältä jonka seurauksena emme olleet Valman kanssa samaa mieltä askelmäärästä ja se katsoi estettä vähän epäröiden mutta sain sen silti siitä yli, sitten toinen osa sarjasta, mikä meni ihan okei mutta kun piti hypätä keltainen pysty oli ohjaus vähän hakusessa ja Valma meinasi mennä ohi mutta sain sen siitä silti yli! Menimme sitä jonkun aikaa ja kaikki  nostettiin 70/80cm. Olen niin ylpeä Valmasta!

 

Sunnuntai (22.1.)

Aloitettiin verkan jälkeen laukassa vasemmassa kierroksessa niin että menimme pysty-pysty-okseri sarjan viimeistä estettä pelkästään. Eli kaarsimme toisen pystyn vierestä ja hyppäsimme okserin joka oli 50cm. Menimme sitä jonkun aikaa ja se nostettiin pikkuhiljaa 80cm.

Sen jälkeen jatkoimme vasemmassa kierroksessa hypäten koko pysty-pysty-okseri sarjan, väleissä  oli neljä askelta kaikkien välissä. Ensimmäinen pysty oli noin 50cm toinen samaa luokkaa ja okseri 70cm. Se meni hyvin, Valma oli kuulolla todella hyvin! Kun okseri nostettiin metriin ratsastin samalla tavalla suhteellisen hyvin kaksi ensimmäistä pystyä mutta kun okseri piti hypätä Valman itseluottamus katosi ja olin yksin hyppäämässä. Valma kielsi ja lensin esteen sekaan, tiputin kaksi puomia ja kaadoin yhden tolpan, Valma lähti laukkaaman siitä pois. Nousin heti ylös mikä ei ollut ehkä niin hyvä, koska häntäluu, vasen jalka ja vasen käsi sattuivat paljon. Äiti yritti ottaa Valmaa kiinni ja Jari kysyi sattuiko, taisin sanoa että ei paljon mutta kyllä minä siinä pari kyyneltä tirautin koska pelästyin ja sattui. Ja lisäten vielä Valma on hypännyt metrin pystyä ja ponnua riittää. Ei siinä kivusta huolimatta auttanut muu kuin hypätä takaisin kyytiin. Okseria laskettiin ja hyppäsimme sen pari kertaa pelkällään, sitä ei nostettu lopuksi enää kuin 80/90cm.

 

Sitten vaihdoimme suuntaa ja aloimme menemään pysty-okseri-pysty sarjaa joissa kaikissa neljän askeleen väli, pysty oli noin 50cm, okseri 60cm ja pysty 60cm(?). Se meni koko ajan hyvin, esteitä nostettiin lopuksi korkeintaan 80/90cm, jos nyt muistan oikein.

 

 

Loppuen lopuksi tippumisesta huolimatta olin kaikista ylpein juuri näistä valmennuksista! Onneksi minua ei ala helposti pelottaa ja Valmankin itseluottamus alkoi pikkuhiljaa palata :)!

4-vuotiaalla

Pääsin siis eilen ratsastamaan kolmatta (?) kertaa äitini neljä-vuotiaalla suomenhevosella. Tämä postaus kertookin nyt pelkästään siitä, ja Jenny ehti ottaa muutamia kuvia mitä laitan myös tänne.

Pusu<3!

 



Ensimmäiseksi tietenkin haettiin hevoset tarhasta ja siis äiti meni Valman. "Limppu" antoi kiltisti kiinni ja oli kuntoonlaitossakin yllättävän kiltti eikä ollut edes vihainen paitsi hiukan satulan laitossa.
Kun se oli kunnossa piti vielä päästä selkään, heh... Limppu siis ei tykkää yhtään selkään menosta ja liikkuu pois alta, mutta sinne pääsin ja jos teillä tulee mieleen että Limppu olisi kipeä selästä niin se on ihan tutkittu ja eläinlääkäri sanoi kasvukipuja ja Limpulla tosiaan oli se kraniosakraaliterapia ja sitä hoidetaan mutta siitä en nyt kerro enempää.

 

Mutta kun pääsin selkään niin käveltiin totta kai alkuun. Sen jälkeen menin isoja ympyröitä hakien tuntumaa ja vähän yritin asettaakin ja se itseasiassa onnistui ihailtavan hyvin. Limppu siis täyttää vasta neljä, joten se on aika raaka (kaikki askellajit on kyllä opeteltu).

Pahoittelut laadusta, oli jo hämärää kun ratsastimme joten laatu kärsi.

 



Sitten ravailtiin ja mentiin ympyröitä, samaa kuin käynnissä. Limpulla on minun mielestä aivan ihanat askeleet ja tykkään välillä mennä vähän rennommin ettei tarvitse kokoajan keskittyä missä hevosen pää on ja Valma on niin herkkä toisin kuin Limppu, vaikkei sekään laiska todellakaan ole!

Kun oltiin ravailtu ja kävelty jonkun aikaa niin serkkuni ratsastivat Sepellä (shetlanninponimme) taluttajan kanssa, no kuitenkin, Limppu innostui siitä ja alkoi heittelemään päätään ja kääntyi välillä ravissa ympäri. Siinä kohtaa täytyy myöntää että jännitti mutta naureskelin sitä myös samaan aikaan.

 

Mutta siinä se varmaan olikin, ravailujen jälkeen käveltiin ja hoidimme hepat ja veimme tarhaan. Toivottavasti tykkäsitte! Ajattelin vaihtelun piristävän joten päätin kirjoittaa eri hevosesta välillä.

Kraniosakraaliterapiassa

Olen pahoillani ettei postausta ole tullut aikaisemmin mutta nyt vihdoin saan kirjoitettua tämän.

Tiistaina meillä kävi Terhi Lehtinen hoitamassa Valmaa ja Limppua.

 

 

Valma kulki jo meille tullessaan pää vasemmalle vinossa välillä.  Vuoden aikana se on vähentynyt, mutta se tekee sitä silti vielä rankan koulutreenin jälkeen jos sen antaa tehdä, ja sen takia Terhi tuli katsomaan sitä. Sitä hoidettiin kraniosakraaliterapialla, akupunktioneuloilla ja venyttelyllä.

Valma reagoi oikeaan takajalkaan lihasvärinällä, joten mahdollinen ongelmakohta voi olla siellä. Hoitoa jatketaan muutaman viikon päästä jolloin menen itse katselemaan ja kuvailemaan. Hoidon jälkeen hevonen tulee pitää hyvin loimitettuna, kaksi päivää vapaata ja kevyttä treeniä viikko. En ole huomannut muuta eroa Valmassa kuin että laukka oli tasaisempaa.

 

Tästä postauksesta tuli nyt tosi lyhyt mutta jos haluaa kysyä lisätietoa niin kommentteihin kysymyksiä!



Missä mennään + kuulumisia

Elikkä viime postauksessa sanoin että kerron missä mennään jos edes muutama lukisi postauksen, joten täällä ollaan.

 

Ollaan menty tosi paljon elokuusta positiiviseen ja valitettavasti vähän negatiiviseenkin suuntaan.

 

Aloitetaanpa vaikka koulupuolesta. Ollaan päästy menemään jopa ravissa onnistuneita pohkeenväistöjä! Ja ravista on tullut tasaisempaa ja laukkaa olen pystynyt alkamaan lyhentää enemmän ja saanut siitä siten myös rauhallisempaa. Paras juttu kuitenkin on varmaan se että olen muuttanut verkan paremmaksi, ennen ravasin heti kun alkukäynnit oli kävelty (ainakin melkein aina) niin nyt teen käynnissä väistöjä, avoa ja sulkua, pysähdyksiä, voltteja ja ympyröitä ja kaikkea muuta mitä keksin ennen alkuraveja. En tietenkään heti odota Valman menevän täydellisesti vaan haluan verrytellä paremmin ja menenkin yleensä alkuun hieman pidemmillä ohjilla. Mutta huonompia puolia koulusta on se että Valmasta on tullut vielä kärsimättömämpi ja pohkeenväistöissä se hermostuu helposti jos ei suju, mutta koitetaan siitäkin päästä eroon!

 

 

Esteillä ollaan menty eteenpäin todella paljon laukan hallittavuuden kanssa joka helpottaa esteiden lähestymisessä ja etäisyyksien laskemisessa. Valma on alkanut kuumumaan enemmän ja se kuumuu myös nykyään maastoillessa  melkein aina ja myös kotona. Esteillä ei ole mennyt melkein kuin hyvään suuntaan paitsi että olen itse laukan kokoamisen myötä ottanut jo esteen päällä tai hevosen vielä laskeutuessa pidätteet jonka seurauksena puomit ovat putoilleet, onneksi viime viikolla Sneckin valmennuksissa keskityimme käsiini jotta en pidättäisi liian aikaisin, ja onneksi loppua kohden sain rentouduttua tarpeeksi. Toivottavasti muistan sen huomenna ja sunnuntaina olevissa valmennuksissa! Ja ajattelin tehdä niistä postauksen.

 

 

Myös siitä piti kirjoittaa että kaikki varmasti tietävät uuden vuoden olleen ja blogiani seurailleet saattavat tietää että Valma pelkää todella paljon raketteja ja on hypännyt siksi karsinasta ulos ja karsinaa on siis korotettu sen takia (noin 160cm). Uutena vuotena Valma yritti hyppiä sieltä pois ja hyppi ilmaan ja oli hermostuksissaan minkä takia vahdimme äitini ja Jennyn kanssa sitä. Se meni valitettavasti siihen että Valma seisoi käytävällä koska jos se olisi hypännyt pois sieltä emme usko että vahingotta olisi selvitty.

 

 

Loppuun vielä että muutama kerta viikossa postauksia on tulossa! Ja kiitos Jennylle kuvista.

Blogi henkiin?!?

Aikaa on kulunut elokuusta paljon. Inspiraationi loppui ja jaksaminen, välillä teki mieli alkaa kirjoittaa taas mutta en saanut aikaiseksi koska ajattelin ettei ketään lukisi postauksiani. Ja nyt päätin yrittää onnistuisiko blogi uudelleen?

Toivon että edes muutama lukisi tämän jotta voisin taas alkaa kertomaan kuulumisia!

Laitan vielä loppuun vähän kuvia.

"Valma"

 

 "Memppa"

 

 

 "Korppu"